Perjantaina nousimme 15 minuuttia tavallista aikaisemmin, koska aamusta on kummallakin 30 km:n kevyt lenkki edessä. Aamupuuron jälkeen suuntasimme klo 06.15 Eldoretin suuntaan 15 km ja sama takaisin leirikeskukseen. Yöllä oli hiukan satanut, mutta ei kaatamalla, joten hiekkatiet ja polut saattavat olla juoksukunnossa. Päätimme lähteä asfalttia pitkin. Noin 15-20 minuutin ajan taivalsimme hämärässä, kunnes aurinko alkoi nousta ja kirkastaa näkymän. Taivas oli pilvinen, joten aurinko ei lenkkiämme todennäköisesti hikeennytä. Tuuli oli myötäinen ja Eldoretin suuntaan meno oli melkoista. Yllättävän kevyesti kummallakin meistä kulki; Jussi tietenkin edellä omassa ylhäisyydessään. Kovasta vauhdista huolimatta sykkeeni sain pidetyksi aisoissa 121-125 välillä koko alamäkiosuuden ajan. Kääntöpisteessä sekunttarini näytti 1.11, joten melkoista vauhtia olinkin tullut. Sitten oli puskettava vastatuuleen ja jonkin ajan kuluttua alkoi mäkiosuus. On vain pyrittävä pitämään vauhtia yllä. Huomasin sykkeeni kohoavan ollen 125-137 riippuen mäen jyrkkyydestä. Hyvin kuitenkin jaksoin taivaltaa. Ympärilläni lapset riensivät kouluun ja aikuiset töihin. Pyörällä ja moottoripyörällä liikkuvat maitokuskit olivat varhain liikkeellä. Siellä täällä näki jonkun kantavan maitoa keltaisessa muovilekkerissä. Kylän karjanhoitajat kantoivat maitonsa sovittuihin maidonkeräyspisteisiin, joissa ne kaadettiin suurempiin kanistereihin eteenpäin toimitettavaksi. Maito näyttää olevan kaikkein keskeinen elintarvike täällä – kuten monia kymmeniä vuosia sitten myös Suomessa.
Matkantekoni jatkui. Oli hienoa päästä 7,5 km:n merkkipaalun luokse leirikeskuksesta; tästä lähtien reitti oli käynyt tutuksi monien lenkkieni yhteydessä. Nyt siirryin tien vieressä kulkevalle polulle. Huomasin jalkani kantavan ja taittavan polkua mukavaan tahtiin. Juoksin kaikki mäet hyvää vauhtia, mikä osoittaa kunnon kehittyneen hyvin. Leirikeskukseen päästyäni kelloni näytti aikaa 2.36.59 (kerran olin joutunut käymään juoksureitillä pyllistelemässä ja juomassa Fantaa). Olin tänään taivaltanut 30 km:ä n. 8 minuuttia nopeammin kuin runsas viikko sitten – hienoa! Nyt suihkuun, uimaan ja aamupalalle. Aamupalalla tarjoiltiin leipää, omelettia (maistui hyvältä!) ja banaania. Seuraavaksi parin tunnin tirsoille – nukahti helposti.
Jussi lähti omalle toiselle lenkilleen vähän ennen klo 12.00, mutta minä jäin lepäilemään ja kirjoittelemaan kortteja. Lähdin nimittäin lounaan jälkeen hieman levättyäni posti- ja kuvausmatkalle St. Patrickin reitille (n. 10 km). Lounas oli melko köykäinen: riisiä, linssi-papuja ja kaali-porkkana –raastetta. Tästä ei kyllä saa juoksija tarpeeksi energiaa! Itenissä pudotin kortit postilaatikkoon ja ostin uusia kortteja tilalle. Kameralla ikuistin reitin varrella kylää, maaseutumaisemaa, lapsia leikeissään, ja asumuksia sekä puita ja kukkia. Toivottavasti saan niistä osan jossakin vaiheessa blogini lukijoiden iloksi. Matka taittui hitaasti hölkäten ja kuvauskohteita etsien. Leirikeskukseen päästyäni kelloni näytti 1.36, joten kympistä olin todella nauttinut ja pitkään. Samoilla aurinkorasvoilla hetkeksi aurinkoon ja klo 17.00 teelle. Onneksi löysin kaapista vielä hapankorppujani, joiden päälle sain keittiöstä voita ja juustoa – olo tuntui taivaalliselta!
Samalla yritän päivittää blogiani. Päivälliseksi ovat parasta aikaa valmistamassa pitsoja – nämä piti olla torstai –ruokaa? Leirikeskukseen on saapunut lisää väkeä, nyt Hollannista on saapunut kolmen nuoren pikajuoksijan seurue valmentajineen. Aurinko paistaa vielä kirkkaasti, vaikka kello näyttää 18.10. Tänään sain soiton turkulaiselta yritykseltä ja yrittäjä kertoi Turussa olevan pakkasta 16 astetta eli kylmä kausi Suomessa jatkuu edelleen. Onneksi lunta riittää talvilomalaisille hiihtämiseen ja lasketteluun.
Nyt päätän tähän. Huomenna on sitten taas toiset tarinat.
Hyvää viikonloppua teille kaikille ja Valtterille hyvää ABI-risteilyä – muista kohtuus kaikessa!
Terveisin,
Harri
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti