Helpompi treenipäivä!

Tervehdys,

aamulla minulla herätys klo 05.50. Yritin valmistaa pika-puuron hämärässä, jotta Jussi saisi jatkaa rauhassa uniaan lepopäivänään. Lyhyet juoksutrikoot ja pitkähihainen paita päälle, ja ei muuta kuin menoksi yhdessä Matin (Ruotsissa asuva 2.37 maratonin juoksija) ja Jarkon (3.000 m:n ja 5.000 m:n kova suomalainen pinkoja, kaveri, jonka kanssa Jussi on jo viettänyt 4 viikkoa ja jatkaa vielä meidän kanssa toiset 4) kanssa. Lähdettiin Itenin suuntaan kaikki kolme, todella raskaalle mäkiselle reitille. Matilla oli edessä 10 km:iä, Jarkolla 12 km:iä ja minulla 15 km (kevyttä). Menomatka oli suurimmaksi osaksi alamäkeä, joten pysyin kaverusten vauhdissa hyvin (kun kaikki juoksivat omaa kevyttä lenkkiään). Matti palasi takaisin 5 km:n jälkeen ja me Jarkon kanssa jatkoimme 6 km:n kohdalle, jossa käännyimme ympäri. Kauniit peltomaisemat pienine savi- ja lautamajoineen olivat juoksijoiden ihailun kohteena. Koululaiset juoksivat puhtaissa asuissaan kouluun ja aikuiset töihinsä. Päivän askareet olivat alkaneet paikallisilla. Mitä pidemmiksi ja jyrkemmiksi mäet muuttuivat, sitä hitaammaksi muuttui myös minun vauhtini. Jarkko hiljensi vauhtiaan ja totesi, että kevyttä lenkkiä ei voi juosta liian hiljaa. Niinpä taivalsimme samaa matkaa aina viimeiseen mäkeen n. 11 km:n kohdalla, jolloin Jarkko lähti omaa vauhtiaan pinkomaan. 12 km:n virstanpylvään minäkin ohitin ihan kelpo aikaan eli 58 min. Mutta minun oli jatkettava edelleen 3 km yksinäni, jotta tuo 15 km täyttyisi. Loppumatka sujui minulta melko kevyesti.

Saavuttuani asunnolle, Jussi raotteli silmiään. Minä suuntasin suihkuun ja uimaan. Nyt kylmä vesi rauhoitti mukavasti väsyneitä jalkoja. Jussikin heräsi ja niin suuntasimme aamupalalle, jossa tällä kertaa oli tarjolla tuttua paahtoleipää, keitetty kanamuna, juustoa, banaani, teetä ja kahvia. Ei kovin maittanut, mutta yritti kuitenkin syödä. Nyt alkoi melko helppo loppupäivä. Parin tunnin lepo minulla, minkä aikana Jussi vieraili netissä ja jatkoi ahkerasti tekstiviesteilyä. Leirikeskuksessa siivouspalvelu pelaa ilmeisesti joka päivä. Tänäänkin liinavaatteet ja pyyheliinat käytiin vaihtamassa.

Klo 11.30 lounaskellot kutsuivat. Tarjolla oli spagettia kanakastikkeen kera ja hunajavedessä keitettyjä porkkanan siivuja sekä öljyssä haudutettua porkkanakaalisalaattia. Nyt maistui todella hyvältä. Nyt suuntasimme uima-altaan reunalle auringonottoon. Grillausta meikäläinen ei kovin kauaa kyennyt jatkamaan, koska vaarana oli palaminen aurinkorasvan suurista kertoimista huolimatta. Pulahdus uimaan. Uima-altaan hoitaja Robert kävi nostamassa sänkyni pääosaa hakkaamillaan betonipalasilla ja korjasi rikkoutuneen kylppärin oven lukon, jottemme jäisi lukittujen ovien taakse sisäpuolelle. Kelpo kenialainen, joka hoiti hommansa pikaisesti. Onneksi mukana on muutamia sanomalehtiä ja kirjoja, joiden pariin oli mukava hetkeksi paneutua.

Iltapäivällä kävin tutustumassa kuntosaliin, olihan managerimme sen merkinnyt ohjelmaan. Lisäksi pelasimme korttia lämmittävän auringon alla loppuiltapäivästä – ”paskahousuja” taisi tulla kaikista osallistujista vuorollaan pelissä (Jarkko, Mårten ja minä). Mukavasti aika kului. Kunnes päivälliselle kutsuttiin klo 19.00. Nyt emännät olivat loihtineet lihaperunapataa, riisiä ja öljyssä haudutettua porkkanakaaliraastetta. Päivän topikit vaihdettiin ja lopuksi herkuteltiin tuoreista vesimeloniviipaleista. Nyt nukkumaan sillä huomenna jälleen uusi treenipäivä. Petiin menemme jo klo 20.30-21.00. Juoksuista tuntuu hyvin palautuneen – mutta katsotaan sitten huomenna miten hyvin?