Perjantai - suuri Kenian juoksijoiden isä

Tervehdys,

Vietimme perjantai-iltaa juoksuleirillä auringon hemmotellessa hipiäämme. Lämmin henkäys kaikkialla. Juoksijat lepäävät päivän rasituksesta. Mutta minkälainen päivä perjantai on ollut juoksujen osalta?

Ennen perjantaina ohjelmaa, muutama sana eilisen torstain treenistä, joka oli 15 km kevyttä klo 06:30. Nyt ei auta hölmöillä, joten kevyesti koko lenkki auringon noustessa taivaanrannasta. Lenkkiin meni aikaa mukavasti yli tunnin. Sitten aamupalalle. Lepäämistä ja lounaan odottelua. Iltapäivällä kuntosali ja sitten lepoa ja klo 19.00 päivällinen. Ruuaksi lihapataa ja sipuliriisiä ja kaali-porkkana –raastetta. Nyt oli syötävä kunnolla sillä perjantaina on Jussin mukaan leiriaikamme kovin treeni heti aamusta.

Saimme tutustua päivällisellä uuteen tuttavuuteen, Skotlannissa syntyneeseen John Welzianiin, joka on toiminut vuosikymmenet urheiluvalmentajana. Nuoruudessaan Welzian oli kova vuoristokiipeilijä ja veneen rakentaja. Koulussa hän harrasti seiväshyppyä. Yliopistossa hän opiskeli fysiologiksi ja urheiluvalmentajaksi. Ensimmäinen valmentajapesti hänellä löytyi Pakistanin nuorison parissa. Vuonna 1959 hän omasta tahdostaan siirtyi Keniaan juoksuvalmentajaksi vuosikymmeniksi. Häntä voi kutsua Kenian juoksuvalmennuksen Grand Old Coach Maniksi,; tällä hetkellä käy jo kahdeksaakymmentä. Welzian opetti usean vuoden fysiologiaa ja liikuntaa Nairobin yliopistossa. Hänen toimestaan Nairobin ympäristössä on laadittu kaikille kouluille ”Athletics program”. Joka vuosi eri koulujen parhaat urheilijat kohtaavat Kenian koulujenvälisissä mestaruuskilpailuissa Nairobissa. Welzianin toimesta Nairobin ympäristöön on rakennettu useita täysmittaisia urheiluhalleja, stadioneja. Usein rakennuselementit ovat tulleet kuulemma Kiinasta. Lisäksi Welzian on todellinen hyvän tahdon lähettiläs. Hän on jo vuosikymmeniä sitten organisoinut vallassa olevan hallitsijan kanssa Eldoretin lentokentälle lentävän sairaalan lasten kasvojen epämuodostumien hoitamiseksi. Nykyisin sama toiminta jatkuu kansainvälisten kilpailujen tulojen siirtämisenä Kenian terveydenhuoltoon, kohteena edelleen lapset. Welzian on järjestänyt usean kenialaisen urheilijan joko opiskelemaan urheilun lisäksi tai töihin joko armeijaan tai vankilaan. Tällöin urheilijat saa helpommin vedettyä ohjattuun harjoitusohjelmaan. Suuri ansio kuuluu Welzialle, että maailman tämän hetken 100 nopeimman maratoonarin listalla on 64 kenialaista – upea saavutus! Welzian toimii aktiivisesti IAAF:n hommissa; ”Elite coach programme 2007”.

Welzian selvitti tarkemmin, miksi Keniasta löytyy niin paljon nopeita pitkän matkan juoksijoita. Läntisen Afrikan väestön lihasten rakenne on ”slow fibers”, mikä mahdollistaa nopeuden pitkillä matkoilla. Kun taas itäisen Afrikan väestön lihasten rakenne on ”fast fibers”, mikä mahdollistaa nopeuden lyhyillä matkoilla. Lisäksi kenialaisilla on hyvät geenit, kova motivaatio edetä urheilijana sekä halu ansaita myös rahaa ja siten saada perheelleen parempi toimeentulo. Vuonna 2008 Kenian urheiluliiketoiminnassa pyöri 87 miljoonan Amerikan dollarin summa – melko iso summa rahaa.

Englannin vetäydyttyä Keniasta vuosina 1964-1965, kenialaiset oivalsivat säilyttää osan maa-alueistaan englantilaisilla siirtolaisilla, jotka opastivat paikallisia ”uusia” maanviljelijöitä viljelyksen ja karjanhoidon tehokkuudessa. Tämä näkyy erittäin hyvin täällä Itenissä, missä paikalliset tekevät töitä ahkeraan.

Welzian antoi hyviä vinkkejä omaan juoksuharjoitteluuni. Hänen mukaan tässä iässä on erityisesti kuunneltava oman kehonsa ääntä. Maratonharjoittelussa hän suosittelee keskittymistä enemmän lyhempien matkojen, kuten 5-20 km:n nopeatempoisiin lenkkeihin, joilla pyritään maratonvauhtiin, kuin usein kevyitä yli 30 km:n lenkkejä. Lisäksi vetotreenit ovat oivallisia vauhdin kasvattajia; kenialaiset juoksijat sisällyttävät viikottaiseen ohjelmaansa kolme vetoharjoitusta ja kerran kuukaudessa maratonin mittainen lenkki. Michelin minulle laatima neljän viikon ohjelma noudattaa paljolti näitä oppeja.

Perjantain juoksuohjelma oli leiriaikamme kovimpia: klo 06:30 aamupuuron jälkeen kiihtyvään 20 km:n lenkille (Jussi 30 km:n lenkille). Valitsimme reitiksi Itenin ja Eldoretin välisen maantien reunan polun; 5 km:iä Eldoretiin ja takaisin. Minä sain juosta tuon kierroksen kaksi kertaa ja Jussi kolme. Ensimmäinen kymppi sujui minulta aikaan 47 min ja toinen 44 min 20 sekuntia eli yhteensä 1.31.20 – ei hullumpi suoritus. Kykenin juoksemaan viimeisen kympin lähes 3 minuuttia ensimmäistä nopeammin – VAUH!! Nyt suihkuun ja uimaan sekä aamupalalle. Lyhyt lepo ja taas lenkille, nyt vuorossa oli 10 km kevyttä auringon alla. Kevyen helposti jalka nousi kummallakin – Jussi tietenkin meni menojaan. Minulta meni n. 55 minuuttia. Nyt uimaan ja saunaan kokeilemaan Jussin ja Ronin kiukaalle asettamia uusia kiviä. Hyvinhän tuo löyly syntyi uusista kivistä. Sitten syömään. Tarjolla oli spagettia ja jauhelihakastiketta sekä kaali-porkkana-tomaatti-kurkku –salaattia. Herkullista! Nyt vuorossa tunnin tirsat.

Klo 16.00 kävin keittiöväen kanssa tekemässä tiikerikakkua illan jälkiruuaksi – hyvin onnistui. Illalla söimme kanaa ja paistettuja perunoita sekä jälleen tuota samaa raastetta. Ja tosiaan jälkiruuaksi tiikerikakkua ja ananaspaloja suklaakastikkeen kera.

Welzian jatkoi kertomuksiaan perjantai –iltana. Hän lähtee Nairobiin huomenna lauantai-aamuna klo 06.30. Todellinen Kenian juoksu-urheilun Suuri Isä!

Me painuimme Jussin kanssa pehkuihin. Huomenna on edessä aamusta 25 km kevyttä ja keskellä päivää toinen kevyt lenkki, 15 km, joissa on varmaankin vielä tekemistä. Mutta palataan näihin sitten lauantain tapahtumien puitteissa.

Teille kaikille hyvää viikonloppua!

Terveisin,

Harri