Keskiviikkoaamuna kuuntelin jo ennen klo 06.00 lintujen heleää laulua ja kukkojen kiekuntaa, mikä lupaa hyvää ilmaa täksi päiväksi. Niinpä klo 07.00 lähtiessämme Jussi, Jarkko ja minä urheilukentälle aurinko oli jo noussut taivaanrannasta ylös ja lämmitti mukavasti selkeältä taivaalta. Urheilukentälle tulee matkaa 2,5 km eli edestakaisin 5 km. Jussilla ja minulla on vuorossa 10 x 400 m:n vedot 2 minuutin palautuksella. Jarkolla sen sijaan vain kevyttä 8 km, joten hän kiersi muutaman kerran kentän ja aloitti Hännisen oppien mukaiset rituaalinsa. Parin verryttelykierroksen jälkeen Jussin kanssa sekunttarit päälle ja reippaasti matkaan. Minulta meni ensimmäinen kierros aikaan 1 min 36 sekuntia, mutta seuraavat kierrokset kykenin jo säätelemään vauhtiani kierrosaikoihin 1.30-1.32, paitsi kuudes kierros, jolloin innostuin kenialaisten matkaan ja aika 1.25. Jussilla taisi kierrosajat olla 10 sekuntia nopeampia kuin minun, paitsi viimeinen kierros, jolloin hän innostui todella vauhdikkaaseen menoon – kaunista katseltavaa, koska juoksurytmi ja –ryhti säilyivät hyvin. Sitten tyytyväisinä takaisin leirikeskukseen. Minä suihkuun ja uimaan, minkä jälkeen aamupalalle. Eilinen jutustelu Lornahin kanssa tuotti tulosta, sillä aamupala oli nyt monipuolinen: kaurapuuroa, paahtoleipiä, paistettua kananmunaa, banaania ja appelsiiniviipaleita – hienoa, tällä jaksaa! Sitten parin tunnin tirsoille.
Klo 11.30 lähdimme Jussin kanssa toiselle juoksutreenille; nyt oli vuorossa 15 km:ä kevyttä. Päätimme lähteä St. Patrickin kauniille kympin reitille, jonka puolivälissä käymme 2,56 km:n kierroksen sisemmäksi maaseutua. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mutta onneksi tuuli vilvoitti hikisiä kasvoja. Opettelin edelleen mäkien kiipeämistä ylös juoksemalla päkiöillä ja kevyesti nostamalla polvia ylös suoraryhtisenä ja hiukan kiristäen vauhtia. Mäkien nousu tuntui onnistuvan erinomaisesti. Jussilla sen sijaan tuntui olevan vaikeuksia; hänen jaloissaan ei voinut olla painamatta yli seitsemän viikon teho-ohjelma. Nyt taivalsimme yhtä matkaa. Ilmeisesti nyt olin kunnolla sopeutunut tähän ilmanalaan ja korkeuksiin – just in time!
Saavuttuamme leirikeskukseen kelloni näytti aikaa 1.16, mikä on n. 3 minuuttia parempi 15 km:n kevyen lenkin aikani kuin runsas viikko sitten. Ja olin kuitenkin edelleen hyvävointinen – yes! Nyt suihkuun ja pulahdus uima-altaaseen sekä lounaalle. Lounaaksi oli tarjolla kolmioleipiä, joiden sisässä lihaa, keitettyä porkkana-papu –pataa, kaali-porkkana-ananas-kurpitsa –salaattia; tällä sai kyllä vatsansa täyteen hyvin. Sitten jälleen tunniksi levolle.
Aurinko paistoi edelleen, joten kiiruhdin paahtamaan kroppaani. Puolen tunnin jälkeen alkoi kertyä pilviä, joten se siitä auringonotosta.
Klo 16.30 suuntasin keittiöön ja tein korvapuustitaikinan valmiiksi käyttäen Jussin äidin, Paulan lähettämää suomalaista hiivaa sekä Eldoretistä ostamiamme rusinoita ja kanelia. Samalla valmistin hiekkahentusten taikinan. Näiden kummankin paistaminen tapahtuu vasta kokin paistettua illan pitsat ja leivät. Onneksi on jääkaappi, jonne sai pullataikinan tunniksi, ettei nouse yli äyräiden. Katsotaan sitten myöhemmin, miten korvapuustit nousivat uunissa ja miltä ne maistuivat. Jarkko on ollut jo noin tunnin polkemassa pyörää ja laittoi saunan päälle; sen pitäisi olla tarpeeksi kuuma klo 18.00. Jussi on viettänyt iltapäivän sängyssään tekstailen Suomeen Sadun ja ystäviensä kanssa. Nyt pitäisi lähteä saunaan.
Huomenna on sitten meidän kolmanneksi viimeinen treenipäivämme – ikävä kyllä nämä loppuvat. Mutta toisaalta onneksi loppuvat, sillä kaipaan jo vaimoni ja perheeni luo, Jussista puhumattakaan kahdeksan viikon leirijakso hänellä kohta takana, se on todella pitkä aika!
Hyvää illan jatkoa ja hyvää yötä teille kaikille!
Terveisin,
Harri
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti