... jatkoa maanantailta ja tiistai

... no niin, pääsin vihdoinkin uudelleen blogiini. On ollut ongelmia päästä verkkoon.

Eilisen tapahtumat jäivät siihen, kun hieroja kutsui klo 18.00.
Menimme aamupalalle myöhässä, n. klo 09.05. Tarjolla oli paahtoleipää ja paikallisia köyhiä ritareita, paistettua kananmunaa, juustoa, banaania, mehua, teetä ja kahvia. Erittäin monipuolinen aamiainen. Sitten parin tunnin lepo ja valmistautuminen seuraavaan juoksukoitokseen, nyt klo 11.15 alkaen ja 15 km kevyesti. Onneksi pieni viileä tuulenvire helpotti taivalta. Selvisimme melko hyvin. Jussi veti pidempään ja meni menojaan 10:n kohdalla. Itse jaksoin juosta melko tasaisesti koko matkan. Minusta tuntui, että korkea ilmanala ei tuntunut vaivaavan viime vuotiseen nähden. Viime vuonna sain haukkoa henkeä ensimmäisillä lenkeillä. Leirille saavuin melko hyvävoimaisena ja suihkun kautta pulahdin uima-altaaseen, jonka viileä vesi hiveli mukavasti ihoa. Jussikin saapui lenkiltään. Siirryimme lounaalle, joka sisälsi suurenmoista kanakeittoa ja kokin paistamia sämpylöitä sekä keitettyjä kasviksia (porkkanaa ja papuja). Minkä jälkeen vuorossa lepo nyt 2-3 tuntia. Hyvin nukutti. Levon jälkeen huomasi tehneensä jotakin, kroppa oli melko väsynyt. Onneksi olo alkoi lopulta helpottaa ja tunsi palautumisen lenkistä tapahtuneen hyvin.

Iltapäivällä yritimme moneen otteeseen yhteyttä blogiin. Jussi taisi onnistua omassa yrityksessään, mutta minulle meni tiukaksi, kuten jo aikaisemmin mainitsin hierontaan pääsyn. Hieronta oli paikallaan. Ei ongelmakohtia jaloissa, joten turvallisesti valmistaudutaan tiistai-päivän treeneihin. Päivälliseksi söimme lihapataa ja riisiä sekä keitettyjä kasviksia ja jälkiruuaksi tuoreita ananaksen paloja - maistui herkulliselta! Tämän jälkeen seurustelua leiriläisten kesken tovi ennen nukkumaan menoa. Yöpuulle siirryimme n. klo 21.30.

Tiistai

Heräsimme klo 05.40. Kaurapuurot poskeen ja menoksi. Jussilla oli ohjelmassa 30 km:ä kevyttä ja minulla 20 km - joten minua managerimme Michel armahti. Jussi lähti matkaan jo klo 06.00 ja minä klo 06.15. Tapasimme leirin kohdalla ja jatkoimme siitä matkaa yhdessä. Nyt taivalsimme viime vuodesta tuttua reittiä Iten-Eldoret -maantien reunassa olevaa polkua. Minusta alkumatka sujui moitteetta ja melko helposti, koska suunta Itenistä Eldoretiin oli suurimmaksi osaksi alamäkeä. 10 km:n kohdalla käännyimme Iteniä kohti. Nyt oli sitten vastassa ylämäki, joka ei ole minun bravuureja. Sen sijaan Jussilta tuo ylämäkijuoksu sujui erinomaisesti. Onhan hänellä jo 4 viikon leirijakso täällä ennen saapumistani. Erittäin elivoimaisena Jussi pinkoo edelleen vaikka viikkojen rasituksen pitäisi jo vaikuttaa jotenkin. On ilmeisesti palautunut harjoituksistaam aina hyvin - kiitos Michelin! N. 15 km:n kohdalla Jussi lähti suorittamaan omaa erillistä 10 km:n lenkkiään, jotta tuo 30 km:iä täyttyisi. Itselläni viimeinen 5 km:iä sujui aivan OK, vaikka hikeä pukkasi auringon jo paistaessa taivaalla. Jälleen suihkun jälkeen uimaan, mikä rentoutti mukavasti. Jussikin saapui edelleen elinvoimaisena viimeiseltä kympiltään ja saapui seuraamme aamupalalle, joka sisälsi nyt lettuja, hilloa ja banaaneja sekä samoja juomia kuin edellisenä aamuna. Aamiaisen jälkeen pikaisesti levolle, sillä runsaan parin tunnin kuluttua oli minulla vuorossa kymppi kevyttä ja Jussilla 15 km - kyllä Jussin päiväsaldo tulee olemaan 45 km - kunnioitettava km-määrä. Minun päivän saldo 25 km. Minun ohjelmani ei sisällä niin paljon kevyitä kilometrejä kuin viimeksi, vaan vauhtia ja kovia lenkkejä sekä vetoja on otettu ohjelmaani mukaan. Katsotaan, miten selviä Jussin perässä.

Klo 11.45 keskipäivän lenkki kutsui. Nyt aurinko porotti siniseltä taivaalta kuumasti. Voiko tästä selvitä hengissä? Jalkani olivat melko raskaat, varsinkin sekä etu- että takareisissä tuntui edelliset kilometrit. Onneksi juoksu alkoi kuitenkin maittaa. Jalkojen väsymyksestä kertoo myös se, että olin lentää pari kertaa turvalleni ihaillessa maaseutumaisemia. Tänä vuonna näkymät ovat vihreämpiä ja puut sekä pensaat kukassa koristaen näkymiä. Onneksi kolmatta kompastumista ei enää seurannut, koska pyrin nostamaan jalkojani korkeammalle ja katsoin tarkemmin, mihin astuin. N. neljän km:n pienen lenkin jälkeen saavuimme samalle Iten-Eldoret -väylälle. Minä suuntasin Eldoretin suuntaan vain yhden km:n ja Jussi 3,5 km. Joten palasin yksikseni leirille. Ylämäki ei nyt tuntunut aamuisen kaltaiselta. Nyt ylämäkeä jaksoin juosta tasaisesti, mikä ilahdutti mieltäni. Leirille pääsin hyvässä kunnossa ja ei muuta kuin suihkuun ja uimaan. Jussikin saapui omalta osuudeltaan voimallisena. Sitten lounaalle, jossa tarjoiltiin riisiä ja linnsi-papu pataa. Kumpaakaan ei kovin maittanut, mutta oli vain syötävä. Nyt sitten on tämä iltapäivä lepoa ja lueskelua sekä mahdollisesti vähän auringonottoa. Jussilla on keskiviikkona lepopäivä. Minulla on aamulla kymppi ja iltapäivällä voimatreeni salilla, joten luvassa huomenna enemmänkin palauttelua - mikä minulle sopii näin alkajaiseksi!

Miten siellä Suomessa on selvitty pakkasista? No tietenkin hyvin? Työasiat olen melko hyvin kyennyt karistamaan mielestäni. Oman perheen hoito on nyt vaimollani, joten hänen on omien pitkien työpäiviensä lisäksi venyttävä lastemme tueksi erinäisissä asioissa - mistä Ullalle lämmin kiitos!

Nyt lopettelen ja painun päiväunille pariksi tunniksi. Palaillaan asiaan joko huomenna tai sitten torstaina. Nauttikaa talvesta ja terveyttä sekä pirteyttä kaikille!

Terveisin,

Harri